Taivalkosken seurakunnan historia

Taivalkoski kuului Pudasjärven seurakuntaan, joka erotettiin omaksi seurakunnaksi Iin emäseurakunnasta 1639. Pudasjärven papit hoitivat parin sadan vuoden ajan jättipitäjän itäosan kristillisestä kasvatuksesta ja kirkollisista toimituksista.

Ensimmäinen kirkko

Suomen senaatti antoi 22.6.1843 päätöksensä rukoushuoneen rakentamisesta Jokijärvelle. Pudasjärven papiksi nimetty katekeetta saattoi nyt pitää jumalanpalveluksia rukoushuoneessa. Jokijärvelle alettiin puuhaamaan omaa rukoushuonetta, josta tuli komea kirkko. Erämaatemppeli oli valmis syksyllä 1848. Piirustukset on tehnyt arkkitehti A. F. Granstedt, joka toimi kuuluisan arkkitehdin C.L Engelin "oikeana kätenä". Niinpä Jokijärven kirkkokin edustaa Engelin uusklassista tyylisuuntaa. Jokijärven kappeliseurakunta perustettiin senaatin päätöksellä 16.1.1858.

Kirkko keskellä kylää

Kun pitäjän keskus alkoi voimistua lähinnä sahan vaikutuksesta Iijoen törmällä sijaitsevalle Taivalkoskelle, vaikutusvaltaiset Taivalkoskelaiset alkoivat vaatia kirkon siirtämistä uuteen keskuspaikkaan. Monien neuvottelujen ja riitojenkin jälkeen senaatti antoi luvan kirkon siirtämisestä Jokijärveltä Taivalkoskelle 12.4.1877. Kirkko purettiin ja siirrettiin uittamalla kesällä 1877. Entisen, uuden "keskellä kylää" olevan kirkon vihkimisjuhla oli juhannuksena 1880.

Itsenäiseksi seurakunnaksi

Omaksi kirkkoherrakunnaksi Taivalkoski tuli 27.8.1897. Jokijärven surakunnasta tuli näin Taivalkosken seurakunta. Taivalkosken seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra oli Juho Barkman (8.12.1887). Sitä ennen Jokijärvellä oli ollut pappi, v.t. kappalainen Gustaf Edvard Nyman 1887 lähtien ja vakinaisena hänet nimitettiin virkaan 17.3.1880.

Kirkonkello ja ukkosenjohdatin

Kirkko oli kauan ilman kirkonkelloa -soitto tapahtui raudasta väännettyä triangelia lyömällä. Vuonna 1885 saatiin kello, joka halkesi, kun suntio Inget soitti hautaussoittoa keisari Aleksanteri III:lle. Uusi kello saatiin vasta vuonna 1904.

Seurakuntalaiset eivät suostuneet hankkimaan kirkkoon ukkosenjohdatinta kirkkoherran monista vaatimuksista huolimatta. Tämä laiminlyönti koitui kohtalokkaaksi, sillä salama sytytti kirkon palamaan 17.7.1925. Kirkko paloi perustuksiaan myöten.

Uusi kirkko entisellä paikalla

Uusi kirkko rakennettiin 1933. Se on arkkitehti Kallion suunnittelema. Tapulissa on kaksi kelloa. Alttaritaulu on Väinö Tigerin maalaama "Jeesus Getsemanessa" vuodelta 1934. Uudet urut (Urkurakentamo Tuomi) ovat vuodelta 1990. Kirkko on peruskorjattu 1990. Sankarivainajien muistomerkki on Heikki Konttisen luomus vuodelta 1957.

(Kirjoituksen laatija: Erkki Piri)