Uutislistaukseen

Valo voittaa pimeyden

71851_99577.jpg

Kuvassa on sotilaita jouluna 1941

Tänä jouluna erilaiset jouluvalot ovat tuntuneet poikkeuksellisen merkittäviltä. Pimeyden valaisevat valot lohduttavat ja rohkaisevat.

Käsillä on jo toinen poikkeuksellinen korona-ajan joulu. Erilaiset rajoitukset ovat tiukkoja. Erityisesti omikronmuunnos leviää kovaa vauhtia. Sairaalat toimivat äärirajoilla. Kukapa olisi kaksi vuotta sitten uskonut, millainen maailmanaika edessä on? Eikä mitenkään voi tietää, kuinka monta koronaviruksen varjostamaa joulua vielä on edessä. Muutenkaan kaikki ei välttämättä ole niin kuin toivoisi. Monenlaisia huolia ja murheita voi olla mielessä. Elämäntilanne voi olla vaikea. Erilaiset pelot voivat ahdistaa mieltä. Viimeisimpänä sodan uhka on jälleen alkanut nostamaan päätään Euroopassa.   

Historiaan mahtuu monenlaisia jouluja. Joulua on vietetty kulkutautien, sodan melskeen, köyhyyden, henkilökohtaisten kriisien ja surun keskellä. Aina joulu on tullut riippumatta sen hetkisestä tilanteesta.

80 vuotta sitten vietettiin ensimmäistä jatkosodan ajan joulua. Oma Aaro-ukkini palveli silloin siellä jossain jalkaväkirykmentti 32:n joukoissa. Sotapäiväkirjojen mukaan taisteluista huolimatta siellä jossain luettiin tuttu jouluevankeliumi ja veisattiin Enkeli taivaan -virsi jouluaattoillan pimeydessä. Sekin sotapäiväkirjassa erikseen mainitaan, että vihollinen antoi ”kohtalaisen rauhallisen jouluyön”. Rintaman taistelujen keskellä oli joulu ja väsyneet sotamiehet saivat kuulla ilosanoman Vapahtajan syntymästä.   

Jouluevankeliumin ensimmäiset sanat ovat ”Siihen aikaan”. Vanha raamatunkäännös alkoi vielä juhlavammin sanoilla ”Ja tapahtui niin päivinä”. Joulua on aina vietetty juuri sellaisessa maailmanajassa kuin sen hetkinen tilanne on ollut. Jouluevankeliumin alkusanat ”Siihen aikaan” muistuttavat tänäkin poikkeuksellisena jouluna, että joulun kannalta kaikkein ratkaisevimmat asiat ovat tapahtuneet jo kauan ennen omaa aikaamme. Tänäkin jouluna saamme muistaa, mitä tapahtui kerran Betlehemissä karjasuojassa. Yön pimeydessä meille jokaiselle syntyy Vapahtaja ja Pelastaja. Jouluna pimeyden keskellä loistaa kirkkaus. Valo voittaa pimeyden.

Tämän vuoden poikkeukselliselta tuntuvaan jouluun sopivat Vanhan testamentin profeetta Jesajan seimessä nukkuvaan Jeesus-lapseen viittaavat sanat:

”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon.” (Jes. 9:1–2)  

Tahdon toivottaa kaikille levollista ja iloista Vapahtajan syntymäjuhlaa.

Tuomo Törmänen

Koillismaan rovastikunnan lääninrovasti

 

Kuva: SA-kuva / Joulu korsussa rintamalla 1941

2021-12-23 01:29:48.0